Ihmiset Vilma hyväksyy hyvin ja kunnioittaa heitä parhaan kykynsä mukaan. Vilma pitää lapsista kuin aikuisistakin, vaikka sitä otettaisiin kiinni tarhasta ja laitumelta. Tamman taluttaminen on yhtä helppoa kuin ruoholla kävely, mutta välillä siinä tarvitaan hiukan tasapainoa, sillä Vilma rapsuttelee usein itseään taluttajaan, ja tätä tekemällä se haluaa kertoa ihmisille luottamuksestaan heitä kohtaan. Kun Vilman saa karsinaan, kannattaa se ehdottomasti sitoa kiinni, jottei se alkaisi pyöriä ja yrittäisi ryntäillä ulos. Se pyrkii aina ulos karsinasta, jos se näkee jotain kiintoisaa karsinan ulkopuolella. Kun sen sitoo kiinni, saa hoitaa rauhallisemmin mielin, sillä Vilma ei myöskään arista ainoatakaan paikkaa.

Vilma on rauhallinen ja kuuliainen ratsastaessa, mutta kisakentillä se kuumenee hyvin herkästi, jos sen ympärillä on kovin paljon hälinää, sekä vieraita hevosia. Joskus se myös hermoilee koulua harjoitellessa silloin kun sillä on huono päivä. Mutta Vilmaa harvoin saa nähdä niin kiukkuisena, ettei se tottelisi. Silti se saattaa välillä hyppelehtiä sinne tänne, ellei se ymmärrä jotakin ratsastajan apuja tai samaa harjoitusta toistetaan päivästä toiseen, vaikka ratsastaja yrittäisikin parhaansa.

Tarhassa tämä tamma tuntee olevansa välillä hiukan heikompi, mutta ei silti pelkää muita. Tietysti Vilma väistää jos joku ylempiarvoinen lähestyy uhkaavasti, mutta usein se on tarhan ja laitumen suojelija ja puolustaa heikompia.

Vilmalla on usein positiivinen asenne kaikkeen mitä eteen sattuu. Mutta se ei voi sietää kanoja (ja muitakaan kana-lintuja), sillä niiden äänekkyys saa sen hermot menemään aivan muusiksi. Vilma rakastaa koiria, kissoja ja muita pienempiä ja vähän isompiakin eläimiä.

© ToTo

Kuvat © Lupinia